Oqaaseq ”illoq allanngutsaalisarialik” kulturikkut eriagisassat eqqissisimatitaanerat pillugu inatsimmi ilaanngilaq. 1980-ikkuni illut oqaluttuarisaanermut soqutiginaatillit 1925 sioqqullugu sananeqarsimasut Nunatta Katersugaasivianit allattorneqarsimapput. Kingusinnerusukkut illut taakku ilaat eqqissisimatitassanngortinneqarput. 1990-imi Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaqarnermut pisortaqarfiata quppersakkanik sungaartunik ungalunnik kommuninut ataasiakkaanut sammititanik naqiterititsivoq ima qulequtserneqartunik: ” Bevaringsværdige bygninger og bydele”. Quppersakkat kommuninit illoqarfiup pilersaarusiornerani isumassarsiffissatut atorneqarsimapput. Illut amerlanersaat illoqarfiit pilersaarusiorneranni ilaatinneqarput allanngutsaalisassatut aammattaaq illoqarfiit immikkoortui amerlasuut immikkoorutitik pissutigalugit tammatsaalisassatut alajangiiffigineqarlutik. Illoqarfiit immikkoortuisa pilersaarutaanni illut allanngutsaalisassat immikkut malittarisassarsiorneqarput piginnittumillu qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaaneri aalajangersaaffigineqarlutik . Eqqissisimatitsineq pillugu oqartussaasut/Nunatta Katersugaasivia illunut taamaattunut oqartussaanngilaq oqartussaassuserli aserfallatsaaliineq pineqartillugu kommunalbestyrelsenit tigummineqarluni.
Nunatta Katersugaasivianit Allagaateqarfianillu aasat kingulliit pingasut aluminiumik aatsitsiviliortoqassappat eqqorneqartussap nunataani, nalunaarsuivoq. Sumiiffiit pilersaarutit piviusunngortinneqassappata sunnerneqarsinnaasut misissuivigineqarsimapputtaaq. Misissuinerit soqutiginartorpassuarnik paasisaqarfiusimapput. Nunatta Katrsugaasivianit nalunaarusiortoqarpoq kulturikkut eriagisassat pillugit ersarissumik innersuussutilimmik.
Nalunaarusiaq uani atuaruk (kalaallisut naalisagaq)
Nalunaarusiaq tamakkiisoq (tutluttut)
