Kulturikkut eriagisassat suuppat?

Taaguut ”kulturikkut eriagisassat” atorneqaraangat makku pineqartarput:
Itsarnitsat eriagisassat nunami aalaakkaasut, inunnit suliaasut tigussaasut piffissamik siusinnerusumit pisut kulturikkut eriagisassanut allanut avatangiisiminnullu ataqatigiisinneqarnerat ilanngullugit.
Illut oqaluttuarisaanermut imaluunniit illunik ilusilersuinermi pingaarutertik pissutigalugu piuinnartinniarneqartut.
Sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaaruteqarnerat pissutigalugu piuinnartinniarneqartut. Pineqartunut assigiinngitsunut pingasut taakkununnga  eqqissisimatitseriaatsit assigiinngitsut marluk aalajangiunneqarsinnaapput:
Aalajangiinikkut eqissisimatitassanngortitsineq imaluunniit ingerlaannartumik eqqissisimatitsineq.
Iliveqarfiit atorunnaarsimasut, tupeqarfikut nunasiaalernerup kingornanit pisut, inussuit, qallunaatsiaat narsaatigisimasaat taakkunalilu ujaqqanik ungaluliaat eqqissisimatitaanngillat. Sanaartukkat taamaattut taamatumik immikkut pingaaruteqarpata  eqqissisimatitassanngortitsinissamik imalimmik aallartitsisoqassaaq, taamaattoqartillugu Nunatta Katersugaasivianit eqqissisimatitsinissamik aalajangiisaaq (eqqissisimatitsineq toqqarneqarsinnaasoq) .  
 Itsarnitsat eriagisassat nunami aalaakkaasut allat tamarmik ukiunik 100-nik pisoqaanerusut ingerlaannartumik eqqissisimatitaapput (inatsit naapertorlugu eqqissisimatitaasut).
Eqqissisimatitsineq inatsit naapertorlugu umiarsuarnut kivisimasunut imaluuniit umiiarsimasunut  sanaartukkanullu allanut immap imaluunnit tatsit iluaniittunut atuuppoq.
Aamma illutoqqanut atorneqanngitsunut ukiut 100-t sinnerlugit pisoqassusilinnut atuupput.

Illut
NKA-p illu tamaat eqqissisimatitassanngortissinnaavaa, illup silataa imaluunniit illup ilaannai.  Eqqissisimatitassanngortitsiniarnerni tamani tamanut ammasumik tusarniatitsisoqartassaaq, eqqissisimatitanngortitsiniarnermi aalajangiisoqartinnagu.  Eqqissimatitassanngortitsinermi  nalunaarummi eqqisismatitassannguinermi suut ilanngunneqarsimanersut nassuiarneqarsimassaaq. Illumik eqissisimatitaasumik piginnittut illup  eqqissisimatitaanera naapertorlugu isumannaatsumik  aserfallatsaalineqarnissaa isumagissavaat.
Illoqannginersat, naatsiiviit, quit, ungalut allallu ilanngullugit eqqissisimatitaasinnaapput. Tassani piumasarineqarpoq avatangiisit tamatsaaliniakkamut ataqatigiinnissat.

Sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaarutillit
Pinngortitami avatangiisit periarfissarititaasa atorluarnerisigut kulturikkut eriagisassat pilersinneqar-tarsimapput , taamaattumik sumiiffinnik  annerusunik eqqissisimatitassanngortitsinnaaneq periarfis-saqartinneqartariaqarpoq kulturikkut eriagisassat avatangiisaat ilanngunneqarniassammata taamaalillunilu sumiiffinni avatangiisit isumaat ilanngunneqarsinnaangorlugit. 
Sumiiffik kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaarutilik tassaasinnaavoq nunaqarfik annertooq, qimatuliviit, ilerrit, talut il.il. siammasissumik inissisimasut imaluunniit aalajangersimasumik pisoqarfiusimasoq kulturikkut eriagisassanik takussutissartaqanngitsoq (soorlu Aluk ivetarfiusimasulluunniit) imaluunniit sumiiffik kulturikkut eriagisassanik eqqissisimatitaqarfiusoq naatsiivittalik, aqqusinertalik, nasiffilik tamakkununngaluunniit assingusunik pilik.

Eqqissisimatitassanngortitsiniarnermi periuseq
Inatsimmi §17-mi 18-imilu tamanna allaaqqavoq. Eqqissisimatitassanngortitsiniaaneq, eqqissisimatitamik allannguiniarneq imaluunniit eqqissisimatitap atorunnaarsinniarnera piginnittunik atuisunik, Namminersorlutik Oqartussanik, naalagaaffimmik, piffimiluunniit kommunemit katersugaasivimmit suliassanngortinneqarsinnaavoq. Kissaat Nunatta Katersugaasivianut saaffiginnissutigineqassaaq, tassannga ammasumik tusarniaasoqassaaq kulturikkullu kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit tusarniaaffigineqassallutik. Tusarniaanerit naammassippata Katersugaasivik aalajangiissaaq. Katersugaasiviup aalajangiinera allanngortinneqarsinnaanngilaq. Aalajangiinerup imarisaa maalaarutigineqarsinnaanngilaq, kisiannili allaffissornikkut ingerlanneqarnera maalaarutigineqarsinnaalluni.