Asimiitilluni illutoqqat qarmaat ujaqqat tulleriiakkat ilerrit imaluunniit illukut allanngunngingajassimaasut naammaa-ttuugassaasarput. Suunuku isigigigut, qangarnisaappat, kikkut najugaralugillu atorsimavaat? Ajornaatsuinnaanngilaq tamakkua kulturikkut kingornussarsiat tamakkiisumik nassuiaasiorniassallugit, uanili ilutsit naliginnaanerit takuneqarsinnaapput.
Ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaani kulturit Saqqaq aamma Dorset (Torngit) ataatsimut taaneqartarput palæoeskimoer, tassa inuit qangarsuarnitsat.
Taaguummik tassannga atuigaangatta eqqarsaatigisarparput piffissaq kristusip inunngornera sioqqullugu ukiut 2400-umit ukiut 1200-t kristusip inunngornerata kingornanut. Piffissap kulturinut marluinnarnut avinneqarnera annikigineqarsinnaagaluarpoq kisianni tupeqarfiliortaasaat eqqarsaatigigaanni atorneqarsinnaalluarpoq. Kulturit taakkua illoqartarsimanngillat ukiormi kaajallallugu tuperni najugaqartarsimagamik. Taakku Thule-kulturip tupeqarfilioriaasaanik allaassutigaat toqqup qeqqani issoqqaarissunik killoqartarsimagamik tooqup takissusaa naallugu uigusanik assigiinngitsunut ilioraaviusarsimasunik. Taakkua kuturikkut kingornussat tamarnik nutaanngitsupilussuupput taamaattumillu sungiussisimanngitsumut imaaliallaannaq takuneqarsinnaanatik, naasunit, assigisaannillu naaffigineqarsimasaramik. Taamaakkaluartoq Tunulli avannaarsuani ujaraaqqani tupeqarfiliarineqarsimasut, ukiut tusintit arlallit matuma siornagullit qimanneqarsimaneratuulli isikkullit nassaarneqarsinnaapput.
Thule-kulturip inui nunatsinnut pipput ukioq 1200 missaani, ukiut untritillit marlussuit Beringip ikerasassuanit ingerlaarsimallutik. Thule-kulturi nunatsinnut tamanut siaruarput, issittumullu tulluarsarluarsimanertik pissutigalugu maannamut suli nunatsinni taakkua kinguaavi najugaqarlutik.
Illu ammalortumik ilusilik, Thule-kulturip nunatsinnut takkuteqqaarnerannit atugaasimavoq. (1200-1750) Nunatsinni tamani nassaassaavoq assigiinngisitaartumillu sananeqartarsimalluni. Illut ilaat tumaasatut iluseqarput allat ammalortuullutik ilaatigullumi arlalinnik initalinnik naammattuugassaqartarluni. Torsuua assigiinngitsunik ilusilerlugu aamma sananeqartarsimavoq, nunap ilusaa, anorimut sammivia illulioriaatsillu ileqquliunneqarsimasut apeqqutaatinneqartarlutik.
Tamakku illutoqqat nutaanngeqigamik ilaatigut imaaliallaannaq takuneqarsinnaaneq ajorput, ilaatigullumi qaavisigut kingusinnerusukkut illuliorfigineqartarsimallutik.
Taamatut illulioriaaseq Avanersuarmi 1900-kut tikillugu atorneqarpoq.
Illup ulamertup takisooq kingoraartigivaa. Taamatut illulioriaatsit ataatsikkut nunatsinni Canadamilu pilersimapput , qulakkiivillugu suli maannamut paasineqarnikuunngilaq sooq taanna illulioriaaseq atorneqartalersimanersoq, kisiannili 1600-kkut naalernerani ungasissumut niuffagiartalersimanermut atuumassuteqarpoq. Taamatut inoqutigiit arlallit ataatsimut ineqartarnerat atugaaleraluttuinnarlunilu naliginnaaleraluttuinnarsimasoq inuiaqatigiit iluanni pissutsinut sunniuteqangaatsiarsimassaaq. Taamatut illulioriaaseq 1.700-kut ingerlaneranni illunit kipparissunit piffinni amerlasuuni taarserneqariartuaarsimavoq. Sumiiffiilli ilaanni aatsaat kingusinnerusukkut tamanna ikaarsaaneq pisimavoq. Upernaviup eqqaani 1815 missaani Tasiilallu eqqaani aatsaat 1920-kunni.
Kipparissunik illuliortaaseqalernermi oqaatigineqareersutut sumiiffik apeqqutaalluni assigiinngisitaartarsimapput. 1800-kunni illut ilaat kippariffaarissut naliginnaanerusarsimapput ilaannilu kipparissut saavanit amiliartortut, kippariffaarinngitsut naliginnaanerusarsimallutik.
Taakku illulioriaatsit assigiissutaat tassaanerusarsimapput illut ulamertuunngitsut, Illu takisuumit minnerujussuit tassa ilaqutariinnut ataatsinut naleqquttut. Iluseq taanna nunatta kitaata qeqqani 1.700-kunni atuutileqqaarsimavoq sinerissallu sinnerani kingusinnerulaartukkut aatsaat atuutilersimalluni. Angissusaat assigiingisitaartarsimapput, minnerit 1,5 x 1,5 meter anginerillu 4x4meteriusarsinallutik.
Qallunaatsiaat Kulturiat
Skandianviamiut oqaluttuaataat naapertorlugit 7-800 missaani Norgemit Islandimut nunasisoqarsimavoq tassanngaanniillu nunatsinnut nunaseqqittoqarsimalluni Erik Aappalaartumit siulersorneqartunik.
Qallunaatsiaat nunasiffii taaguuteqarput: Vesterbygden aamma Østerbygden. Nunatsinni ukiuni 450-ini najugaqarsimapput, tamaaniissimanerminnullu takussutissarpassuarnik qimataqarsimallutik suli maannamut takusinnaasatsinnik.
Illut takisuut
Qallunaatsiiaat illui takisuutut sananeqartarsimapput qeqqatigut takisuumik ikumatitsivillit, kiassarnermut iganermullu atortunik. Illup iluani susassat assigiinngitsut pisarsimapput: Sininneq, iganeq, nerineq, ammerineq, mersorneq assigiinngitsunillu sakkuliornerit. Illut allanut atugaasimasut eqqaani sananeqarsimapput. Taamatut illulioriaaseq aamma skandinaviami ilisimaneqarpoq tassami vikingit nalaanni taamatut illulioriaaseq naliginnaanerusimagami.
Nersutaatit inaat
Qallunaatsiaat nalaanni nersutaatit inaat pingaaruteqartuusimapput, tassami nersutaatit inuussutissanut imarmiunit pineqartartunit tapertaasarsimapput pingaarutillit. Taamaammat nersutaatit paarilluarneqartarsimaputsoorlu nersutaatit inaasa suliarilluartarnerisigut. Nersutaatit inaat ussissarluarneqartarsimapput issunik qarmalernerisigut iluanilu nersutaatit tamarnik immikkut ineqartinneqarlutik ujaqqamik akunnequsilernerisigut imaluunniit pituffilernerisigut.
Oqaluffiit
Qallunaatsiaat nalaanni oqaluffiit assut assigiinngitsuusarsimapput. Assigiinngissut annerpaaq tassaasimavoq kikkut tassani oqaluffimmik atuisuunersut aammattaaq piffissap ingerlanerani allanngoriartorneri takuneqarsinnaapput, ilaat mikisuaraariarlutik qisummit sanaat silataatigut issunik qarmakkat kingusinnerusukkullu oqaluffiit anginerit ujaqqanit qarmakkanik sanaat. Uani assimi takuneqarsinnaavoq oqaluffik mikisoq isikkorisimasinnaasaa issuarlugu Qassiarsummi sanaaq. Oqaluffik Erik Aappalaatup nalaani sananeqarsimavoq, taamaattumillu Thjohildep oqaluffianik taaneqartarpoq. (Erik Aappalaartup nulia atsiullugu) Oqaluffiit anginerit ilisimaneqartut Igalikumi, Qassiarsummi Qaqortukuluumilu (Hvalsø-kirkeruin) inissisimapput.
Suut tamaasa kattullugit illorsuaq.
Suut tamaasa kattullugit illorsualiaq Vesterbygden-imi naliginnaanerusimavoq, uanilu titartakkami. (Gård V53C i Austmannadalen) takuneqarsinnaavoq. Init immikkoortut tamarmik illutut immikkoortutut isigineqarsinnaapput, taamatut eqikkaaneq ussissaqatigiinnermik kiammillu atorluaanissamik siunertaqarpoq . Taamaallilluni kissarneq uumaasuutit pilersitaat inuisa iluaqutigilluarsinnaavaat. Aamma taamaalillutik qallunaatsiaat silamut anillanngikkaluarlutik ininut assigiinngitsunut nooqattaarsinnaapput. Itsarnisarsiorluni assaanerit kingulliit takutippaat taamatut illulioriaaseq qallunaatsiaat tiffasissumi Vesterbygden-imi issittumut naleqqussarnerup kingunerigaa.
Pequusivik
Pequusiviit assigiinngitsut marluupput. Uumasuutillit nammineq nerisassaasiviat inuussutissanut assigiinngitsunut suliareriikkanut suliarineqanngitsunullu toqqorsivik. Aappa nioqqutissaasivik Island-imut Europa-mulluunniit nassiussassanut toqqorsivik. Taakkua marluk assigiissutigivaat ujaqqanik qaleriiaaginnakkanik qarmagaagamik. Sanariaatsip tamatuma kingunerivaa toqqortat asiunatik sivisuumik pigineqarsinaanerat aamaalu pequusiviit iigai suli amerlasuutigut suli manna nakkaassimanngimmata, Pequusiviit taakku marluk assigiinngissusaat annerpaaq tassaavoq aappaa nunap timaani inissinneqartarnera aappaatalu sissamut qaninnerusumi.
Nunatta Katersugaasivianit Allagaateqarfianillu aasat kingulliit pingasut aluminiumik aatsitsiviliortoqassappat eqqorneqartussap nunataani, nalunaarsuivoq. Sumiiffiit pilersaarutit piviusunngortinneqassappata sunnerneqarsinnaasut misissuivigineqarsimapputtaaq. Misissuinerit soqutiginartorpassuarnik paasisaqarfiusimapput. Nunatta Katrsugaasivianit nalunaarusiortoqarpoq kulturikkut eriagisassat pillugit ersarissumik innersuussutilimmik.
Nalunaarusiaq uani atuaruk (kalaallisut naalisagaq)
Nalunaarusiaq tamakkiisoq (tutluttut)
